Nunanut allanut tunngassuteqartut

Kalaallit Nunaata nunanut allanut tunngasunik sillimaniarnermillu ingerlatsinera maannakkut Nunanut Allanut Pisortaqarfimmit nammanneqarpoq Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata ataani inissisimalluni Danmarkimilu Udenrigsministeria qanimut suleqatigineqarluni. 2003-miilli nunanut allanut isumaqatigiissuteqarsinnaatitaaneq naalakkersuisunit, maanna nunamut namminermut isumagisarineqalersunit, isumagisinnaavaat.

Kalaallit Nunaanni pissutsit suliassallu nunanut allanut tunngassuteqartut ataqatigiissaarneqarput Nunanut Allanut Pisortaqarfimmit.

Konsulateqarfiit sinniisoqarfiillu

Nunat ukua Kalaallit Nunaanni konsulateqarfeqarput: Sverige, Finlandi, Canada, Tuluit Nunaat, Frankrigi, Belgia, Italia aamma Hollandi Nuummi inissisimasunik ataqqinaammik konsulateqarfinnik pilersitsisimapput. Islandi aamma Tasiilami aamma Qaqortumi generalkonsulatinik pilersitsisimavoq, Tysklandili Italialu 1998-mili Ilulissani konsulateqarsimallutik.

Kalaallit Nunaanni namminersorneq pillugu inatsit naapertorlugu Kalaallit Nunaat nunani allani danskit sinniisoqarfiini sinniisoqartitsinissamut periarfissinneqarpoq. Namminersorlutik Oqartussat periarfissaq tamanna Bruxellesimi siornatigullu Canadami atorluarpaat.

Nunap imartaa imaanilu pisinnaatitaaffiit

Aningaasaqarnermut tunngasut Kalaallit Nunaata nammineq pigisai 200 sømilit tikillugit killiffeqarput, killeqarfiit aalisarnermut aatsitassanut uulianut gassinullu immikkut pisinnaatitaaffinnik tunisipput. Killeqarfiit taakku nunanut allanut aveqatigiiffiugaangat isumaqatigiissusiortoqartarsimavoq qiterpiaagut killeqarfiliisarneq tunngavigalugu. Tamanna Norgep eqqaani Jan Mayenimi Svalbardimiluu kiisalu Islandimut Canadamullu attaveqartarnermut atuuppoq. Canadamut tunngatillugu Tartupaluk pillugu suli isumaqatigiissusiortoqarsimanngilaq,Tartupaluk Kalaallit Nunaata Canadallu pilerngutaraat.

Imaani pisinnaatitaaffiit pillugit FN-ip isumaqatigiissutaa Inatsisartut isumaqatigiissutigereerpaat (UNCLOS). Imaani pisinnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissummi immikkoortoq 76 naapertorlugu avammut 200 sømil qaangerlugit immap naqqata nunavimmut atasortaata piumasaqaatiginiarlugu uppernarsaasiinissaq pillugu misissuinermut Namminersorlutik Oqartussat naalagaaffimmi oqartussat aamma Savalimmiut suleqatigalugit suleqataapput. Imaani pisinnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissutip atsiorneqarnerata kingorna kingusinnerpaamik ukiut qulit kingorna taamatut piumasaqarneq ilisimatusarnikkut uppernarsarneqarsimasussaavoq, tassa Kalaallit Nunaat eqqarsaatigalugu kingusinnerpaamik 2014-mi. Tamanna Kalaallit Nunaanni uuliamik aatsitassanillu nassaaratarsinnaanermut pingaaruteqalersinnaavoq.

Imaani pisinnaatitaaffiit pillugit FN-ip isumaqatigiissutaa aamma immap naqqata nunavimmut atasortaa pillugu ataatsimiitsitaliarsuaq pillugit uani atuarsinnaavatit: www.un.org

Issittumi suleqatigiinneq

Issittumi Siunnersuisoqatigiit

Issittumi Siunnersuisoqatigiit ukunannga ilaasortaaffigineqarpoq: USA, Canada, Rusland, Finland, Sverige, Norge, Island Danmark/Kalaallit Nunaat/Savalimmiullu. Siunnersuisoqatigiit sulinerannut nunat inoqqaavisa kattuffii arfinillit suleqataapput Permanent Participantsitut inissisimasut: ICC, RAIPON, Saamit Siunnersuisoqatigiivi, Aluet International Association, Arctic Athabaskan Council aamma Gwichín Cuoncil International.

Isittumi Siunnersuisoqatigiit ilisimatusarnermik suliaat ataatsimiitsitalianut arfinilinnut immikkoortitigaapput, Kalaallit Nunaat ataatsimiitsitalianut taakkununnga amerlanernut sukumiisumik peqataavoq.

Danmark/Kalaallit Nunaat/Savalimmiut upernaaq 2009-mi Issittumi Siunnersuisoqatigiini siulittaasuuffik akisussaaffigilerpaat, tamanna 2011-p tunganut ingerlassaaq. Kalaallit Nunaat aamma piujuartitsinissamut ineriartornissaq pillugu suleqatigiinnut siulittaasuuvoq (SDWG – Sustainable Development Working Group) 2009-miit 2011-mut.

Issittumi Siunnersuisoqatigiit pillugu paasisassat annertunerusut uani atuarsinnaavatit: www.arctic-council.org

Nunat Avannarliit suleqatigiinnerat

Nunat Avannarliit suleqatigiinnerat pillugu isumaqatigiissut nunat avannarliit tallimat, Island, Danmark, Norge, Sverige Finlandillu akornanni suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutaavoq. Nunat namminersortut Savalimmiut aamma Ålandi Nordisk Rådimi 1970-mi ilaasortanngorput.

Nordisk Råd

Kalaallit Nunaat Nordisk Rådimi marlunnik ilaasortaatitaqarpoq, nunat inatsisartuisa suleqatigiiffigisaanni, Nordisk Ministerrådimut ukiumoortumik nalinginnaasumik katersuutereeraanngat Nordisk Ministerrådiamut aamma/imaluunniit nunanut avannarlernut tallimanut nunanullu namminersortunut inassuteqaatinik (rekommandationinik) aalajangeriikkanik nassiussisarput.

Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivi

Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqarigiivip pilersinneqarneranut pissutaavoq, nunat avannarliit naalakkersuisa naalakkersuisunullu ilaasortat akornanni suleqatigiinnerit nukittorsarnissaannik kissaateqarneq. Inuiaat akornanni paaseqatigiinnermik, isumaqatigiissuteqarneq tunngavigalugu sulinissamik Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivi tunngaveqarpoq naalagaaffiillu qullersaannit ingerlanneqarnani.

Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivi assigiinngitsunik ilaasortaqartarput apeqqutaasarluni suleqatigiinnermut apeqqutit suut suliarineqarnersut. Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivi siunnersuisoqatigiit ataasiinnaanngillat, kisiannili ministerit suliatigut siunnersuisoqatigiivi qulit, ataaserlu ministerit siunnersuisoqatigiit nalinginnaasunik suliaqartut, tassalu ministerit suleqatigiiffiat.

Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivimi nunat avannarliit suleqatigiinneranni statsministerit qullersaasutut akisussaasuupput, Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivinilu suleqatigiinnerup ataqatigiissarnissaa ministerit suleqatigiit akisussaaffigalugu. Kalaallit Nunaanni nunat avannarliit suleqatigiinneranni suliassaqarfitsigut Aningaasanut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoqarfimmi inissinneqarsimavoq, Naalakkersuisunut ilaasortaq nunat avannarliit suleqatigiinnerannut ministeritut taaguuteqarluni. Nunat avannarliit suleqatigiinnermut ministerii atorfillit ataatsimiititaliaannit Nordisk Samarbejdskomitémit sullinneqarput, tassani Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq Kalaallit Nunaannut sinniisuulluni.

Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivi paasisaqarfiginerorusukkukkit una nittartagaq takuuk: www.norden.org

Kalaallit Nunaanni Nordens Institut (NAPA)

NAPA suliffeqarfiuvoq Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivinut atasoq, suliassaalu pingaarnerit pingasut tassaapput:

• Nunanut avannarlernut allanut kultureqarnikkut attaveqartarnerup ineriartortinneqarnissaa,
• kalaallini pissutsit pillugit nunanut avannarlernut paarlattuaniillu ilisimatitsisarnissaq, kiisalu
• kalaallit kulturikkut inuunerat meeqqanut inuusuttunullu suliassaqarfiit pingaartinnerullugit tapersersorneqartarnissaat pilerisaarneqartarnissaallu.

NAPA pillugu paasisaqarnerorusukkuit nittartagaq una takuuk: www.napa.gl

Nunat avannarliit killiit Siunnersuisoqatigiiffiat

Nunat avannarliit killiit Siunnersuisoqatigiivini inatsisartut suleqatigiittarnerat ingerlanneqartarpoq. Siunnersuisoqatigiit namminneq allattoqarfeqarput, Islandip Altingianut atasuusoq. Kalaallit Nunaata suleqatiginnittarnera Inatsisartut Allattoqarfianniit isumagineqartarpoq.

Nunat avannarliit killiit Siunnersuisoqatigiiffiat pillugu uani paasisaqarnerusinnaavutit: www.vestnordisk.is

Inuuniarnikkut suliassaqarfik

Inuuniarnikkut Isumannaatsuunissaq pillugu Nunat avannarliit Isumaqatigiissutaat Kalaallit Nunaannit peqataaffigineqarpoq, tamatuma isumannaassavaa, nunani avannarlerni innuttaasut napparsimalernerminni, erninerminni, meeravissiartaarnerminni, innarluuteqalernermi, toqukkut qimagunnermi, sulitilluni ajoqusernerni, suliffissaaleqilernermi meeqqanullu napparsimalernissamut akiliussisarnissani naligiissitaallutik.

Inuuniarnikkut Isumannaatsuunissaq pillugu Nunat avannarliit Isumaqatigiissutaat annertunerusumik paasisaqarfigineqarsinnaavoq uani: www.sm.dk

Europami suleqatigiinneq

Kalaallit Nunaata EU-mut isumaqatigiissutitigut attuumassutai tassaapput:

• Kalaallit Nunaata EU-mit anineranut isumaqatigiissummut tapiliussaq, Kalaallit Nunaannut isumaqatigiissut.
• Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni aalisarnermut isumaqatigiissut.
• Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni peqatigiinnissamut isumaqatigiissut (2007-miit 2013-mut ilinniartitaaneq pingaartinneqarnerulluni).
• Nunanut Oqartussaaffinnullu Imarpiup Illuatungaanniittut suleqatigiinnissamut aaqqissuussineq (OLT-mik isumaqatigiissut).

Kalaallit Nunaata Nunani tamalaani nittarsaanneqarnissaa ilisimaneqarnerulernissaalu

Branding Greenland tassa Kalaallit Nunaata nunani tamalaani nittarsaanneqarnissaa ilisimaneqarnerulernissaalu Inuussutissarsiornermut Sulisoqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit ingerlanneqarpoq, suliniut pisortatigoortumik inuillu nammisorlutik suliffiutillit suliniutigivaat, suliniut ukunannga peqataaffigineqarpoq: Nunanut allanut tunngasunut Pisortaqarfik, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoqarfik, Tusagassiivik, Royal Greenland, Air Greenland aamma Takornariaqarnermut Inuussutissarsiornermullu Siunnersuisoqatigiit.

Branding Greenlandip piffissamut sivisuumut Kalaallit Nunaata pisortatigoortumik inuillu suliffeqarfiutillit suleqatigiinnerisigut aningaasaleeqataasarnerisigullu Kalaallit Nunaata nunani allani assigiinngiiaartumik annertunerusumillu ilisimaneqarnerulernissaa pilersinniarlugu suliniutigaa, nunanut allanut niuernermut, takornariaqarnermut, aningaasaliisarnermut, suleqatigiinnermut, kultureqarnermut kalaallillu nunani tamalaani naalakkersuinikkut anguniagaannut iluaqutaasussamik.

Kalaallit Nunaata Nunani tamalaani nittarsaanneqarnissaa ilisimaneqarnerulernissaalu pillugu paasissutissat annertunerusut uani atuarneqarsinnaapput: www.greenland.com

Aalisarneq pillugu Isumaqatigiissut

Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni “aalisarneq pillugu isumaqatigiissut” aningaasarsiornermik tunngavilik kiisalu aalisarneq pillugu peqatigiinnissamik isumaqatigiissutaavoq. Iluanaarniuteqarnissaq tunngavigalugu EU-p aalisartarnera pisassiisarnermik tunngaveqartarpoq, paarlattuanilli aningaasarsiornermik tunngaveqarluni aalisarneq pillugu isumaqatigiissut kalaallit aalisarnermik inuussutissarsiutaata ineriartortinneqarnissaanut ilaatinneqarluni.

Suleqatigiinnissaq pillugu isumaqatigiissut

Suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut Kalaallit Nunaata Danmarkillu EU-mik politikkikkut suleqateqatigiinnissaanik imaqarpoq. Piffissami 2007-imiit 2013-mut ilinniartitaanerup pingaartinneqartussatut suliniutigineqarnissaa Naalakkersuisut salliutippaat, isumaqatigiissummili isummiunneqarpoq, suliassaqarfiit allat ilanngunneqarsinnaasut (assersuutigalugu aatsitassat ikummatissallu, avatangiisit aamma aalisarneq), suliassaqarfimmut ilioriusissanik peqartoqassappat.

Aalisarneq piniarnerlu

Nunat tamalaat isumaqatigiissutaat

Kalaallit Nunaata EU-mut isumaqatigiissutaata (immikkoortoq Europami suleqatigiinneq takuuk) saniatigut aalisarneq pillugu Norgemut, Ruslandimut Savalimmiunut Islandimullu isumaqatigiissuteqarpoq.

Nunani tamalaani suleqatigiinnerit

Kalaallit Nunaat aalisarneq piniarnerlu pillugit nunat tamalaat suleqatigiiffiini ukunani peqataavoq:

• NAFO (Atlantikup avannaani kitaani aalisarneq pillugu suleqatigiiffik)
• NEAFC (Atlantikup avannaani kangiani aalisarneq pillugu suleqatigiiffik)
• NASCO (Atlantikup avannaani Kapisillit pillugit suleqatigiiffik)
• IWC (Nunat tamalaat Arfanniartarneq pillugu ataatsimiititaliarsuat)
• NAMMCO (Atlantikup avannaani Miluumasut imarmiut pillugit suleqatigiiffik)
• JCNB (Canadamiut/Kalaallillu Qilalukkat qaqortat qernertallu pillugit ataatsimut ataatsimiititaliaat)
• CITES (Convention for the International Trade of Endangered Species)
• IUCN (International Union for the Conservation of Nature)
• PBSG (Polar Bear Specialist Group)
• WITS (Walrus International Technical Specialists)

Soqutigisaqaqatigiit ataasiakkaat nittartakkami uani takukkit: www.nanoq.gl

OLT-mik suleqatigiinnissamut isumaqatigiissut

OLT tassaavoq EU-p qeqertallu suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutaat, qeqertat nunamut allamut inatsisitigut tunngaveqartut nunat inatsisitigut tunngavigineqartut EU-mut ilaasortappata (nalinginnaasumik nunasiaqarsimasut). OLT-mik isumaqatigiissutip europamiut ineriartornissaq pillugu aningaasaateqarfimmiit ikiorneqartarnissaq qularnaarpaa (EUF), EU-kommissionip allatseqarfianit ineriartornissaq pillugu aqunneqartoq, taamaattumik kommissionip OLT-qarfiillu akornani qanimut suleqatigiittoqarpoq.

OLT suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutip Kalaallit Nunaanut iluaqutissat aalajangersimasut arlallit nassatarai. Ilaatigut periarfissaavoq raajat qalerallillu aalajangersimasumik annertussusillit nunamit allamit annisseqqinnissaq; isumasioqatigiinnernik, ataatsimeersuarnernik assigisaannillu ingerlatsinikkut attaveqarfissaqalerneq; pinngortitami ajunaarnersuaqartillugu assigisaanilluunniit pisoqartillugu ikiorneqarsinnaanerup ajornannginnerulernera kiisalu EU-p suleqatigiinnissamut pilersaarutinut peqataanissamut periarfissagissaarnerulerneq. Taamatuttaaq Kalaallit Nunaat OCTA-p siulersuisuinut ilaatinneqarpoq.

Northern Periphery Programme

Issittumi Igalaaq tunngavigalugu Naalakkersuisut EU-mi nunat avannarliit Suleqatigiiffiannik ineriartortitsinermik pilersaarutaannut, Northern Periphery Programme, peqataaffigisarpaat.

Northern Periphery Programme annertunerusumik paasisaqarusukkuit una anittartagaq alakkarsinnaavat: www.northernperiphery.eu

Nunarsuaq tamakkerlugu suleqatigiinneq, FN

Kalaallit Nunaat FN-mi suleqatigiiffinnut arlalinnut ingerlaavartumik peqataasarpoq, taamatuttaaq FN-ip ataatsimeersuartarnerani peqataasarluni.

Kalaallit Nunaat inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiinni Nunallu inoqqaavi pillugit immikkut ilisimasalinni sulinermi aamma peqataasarpoq.

Taamatuttaaq Kalaallit Nunaat nunat inoqqaavinut tunngasut ataavartumik Ataatsimiittartoqatigiivini peqataasarpoq, FN-ip aningaasaqarnermut inuuniarnermullu Siunnersuisoqatigiivini (ECOSOC) ilaatigut kalaallit danskillu 2002-mi iliuuseqarnerisigut pilersinneqartunut.

Nunarsuaq tamakkerlugu suleqatigiinneq pillugu paasissutissat annertunerusut nittartakkami uani takukkit: www.ohchr.org

Nunarsuaq tamakkerlugu suleqatigiinneq, WTO

World Trade Organisation (WTO), Nunarsuarmi niueqatigiinnermut kattuffissuarmi Kalaallit Nunaata pingaarnertut peqataanissamini anguniagaraa. (WTO) kattuffiuvoq niuernikkut ingerlatsinermi pingaarnerpaatut inissisimasoq aamma nunanit 153-nit ilaasortaaffigineqarnermigut nunat tamaalaat akornanni niuernikkut ingerlatsinermi naalagaaffiit akornanni oqartussaaqataasorujussuaq. Kalaallit Nunaat WTO-mut ilaasortaavoq naalagaaffeqatigiinneq tunngavigalugu. WTO-mi pisiassanut tunngatillugu immikoortitsisoqartannginnissaa nunani allani nunallu iluani, anguniarneqartut pingaarnersarivaat.

WTO pillugu paasissutissat annertunerusut nittartakkami uani takuneqarsinnaapput: www.wto.org

Canadamik suleqateqarneq

Kalaallit Nunaata Canadamik suleqateqarneq ukiuni kingullerni suli Issittumi ataavartussamik ineriartortitsinerup siuarsarneqarnissaa pillugu suleqatigiinnikkut nukittorsaqqinneqarpoq.

Suleqatigiinneq nunat akornanni isumaqatigiissutitigut arlalitsigut kiisalu nunap immikkoortuinik Nortwest Territoriesimik Québecimillu kingullermillu Nunavumik suleqatigiinneq pillugu aalajangersaaviuvoq.

Illersornissaq isumannaallisaanerlu

Amerikarmiut Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfeqarnerat pillugu isumaqatigiissut pillugu isumaqatigiissuteqarnikkut toqqammaviusoq tassaavoq Illersornissaq pillugu Isumaqatigiissut 27. april 1951-meersoq.

Illersornissaq pillugu isumaqatigiissut pillugu kingullermik isumaqatigiinniarnerit 2004-mi Igalikumi isumaqatigiissuteqarnikkut naammassineqarput, tamatumunngalu ilaapput teknikikkut aningaasaqarnikkullu suleqatigiinnissaq kiisalu avatangiisit pillugit isumaqatigiissut.

Nittartakkat takuneqarsinnaasut

Naalakkersuisut siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia, Nunanut allanut ingerlatsineq pillugu Nassuiaat, Nunani allani sinniisuutitaqarneq, Europamiut suleqatigiinnissaannut tunngasut, Kalaallit Nunaata Bruxellesimi Sinniisuutitaqarfia, Aalisarneq pillugu isumaqatigiissut, OLT-mik suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutit, Peqatigiinnissamut isumaqatigiissut, Canadamik suleqateqarneq, Illersornissaq isumannaallisaanerlu  nittartakkami uani takuuk: www.nanoq.gl

Imaani pisinnaatitaaffiit pillugit FN-ip isumaqatigiissutaa nittartakkami uani takuuk: www.un.org